Messuaminen on ihan turhaa hommaa

Syntisen suntion syntisyys lienee kasvussa...

Nyt tuntuu erittäin vahvasti että seurakunnan päätapahtuma viikoittain, messu kirkossa sunnuntaina, tökkii jo liiankin pahasti.

Onneksi ei sentään tarvitse tehdä joka viikonloppu näitä yleviä tilaisuuksia. Se patsastelu puku päällä, tosiuskovaisten hurskaus ja koko skene on käynyt turhan rasittavaksi.

Suomalaisella sisulla ja rutiinin voimalla ne on vaan jaksettava, nyt ja jatkossa.

Suuria taiteilijoita, silmät kiinni ympäristöltä

Kanttorit, nuo musiikin taitajat!

Niin kauniisti ja taidolla kuin he meitä soitollaan ilahduttavatkin, niin pientä naristavaa on usein heissäkin.

Toisinaan he ovat kuin suuria rokkistaroja jotka saapuvat valmiiksi laitetulle stagelle, vetävät shownsa ja poistuvat kohti seuraavaa keikkaa...

Jotenkin heidän jäljiltään saa varsin usein käydä fiksaamassa paikat kuntoon. Vaikka he saisivat itse laitettua nuottitelineet, siirrettyä pianon, etsittyä itse hukkaamansa koraalikirjat tms. ennen esitystä niin sen jälkeen ne varsin usein jäävätkin sitten suntion korjattaviksi.

Urkuparven valot ovat myös ilmeisen hankalia. Ne on helppo sytyttää mutta niin kovin vaikeat sammuttaa. Ei se mitään, sitä vartenhan on suntio joka kiertää joka paikan ja varmistaa asiat.

Korostan että minulla on aina ollut oikein hyvät välit meidän kanttoreihimme! Tämä täytynee lukea vain taiteellisuuden vaikutukseen pieniin asioihin. Jos urkuparvelta poistuessa päässä soi jo seuraava Buxtehuden kantaatti jota on harjoiteltava, ei siinä ehdi paljon paneutua työympäristön ikäviin pikkuasioihin.

Jeesus sarjakuva, klikkaa kuvaa!

Pitäisikö ruveta maallikkosaarnaajaksi?

Niiiiiin paljon olen joutunut kuuntelemaan kaikenlaisten julistajien tarinoita, että pohja on luotu. Luulen, että pystyisin heittämään helposti puolen tunnin julistuspuheen yleisölle puhuen koko ajan niinsanotusti asiaa. Tietenkin vain toistaisin oppimiani puheenrakennustekniikoita ja tärppejä joita ihmiset haluavat kuulla.

Jos siitä hyvin maksettaisiin niin voisin kokeilla. Ongelmana voisi olla että kun minua ei ihan varsinaisesti tunneta eikä pidetä kovin hengenmiehenä. Pitäisi luoda illuusio vahvasta uskon löytämisestä, rahastaa mitä on rahastettavissa ja antaa kuplan puhjeta!

Ihan sama mikä kiihotuspuhuja on asialla. Oli kyse politiikasta, kansannoususta tai uskonnosta, niin samalla tavalla etenee puheen rakenne. Ihmisille täytyy luoda käsitys kuinka perseellään asiat ovat ja sitten tarjota niihin korjaus ja pelastus. Vielä kutsutaan kaikki mukaan tähän uuteen maailmaan jossa kaikki on hyvin. Asiat voidaan esittää hienovaraisesti niin että ihmiset alitajuisesti työstävät asian ja päätyvät suunniteltuun tulokseen.

Pitäisiköhän kirjoittaa evankelioimispuhe tänne harjoituksen vuoksi...

Uusi syntinen laskuri

Tänne eksyneiden lampaiden laskuri lakkasi toimimasta. Vissiin siksi että siihen oli tullut mainoslinkin pakko. Hain sitten uuden toisesta paikasta. Tähän sai itse syöttää pohjalukeman eli laitoin sen mitä suunnilleen vanhassa oli.

Nyt onkin synninpunainen malli laskemassa tänne likaisten syntisten joukkoon eksyviä...

Työntekijöiden yhteiset hartaudet ja ehtoolliset

Joskus vietetään uuden työkauden "avajaisia", toisinaan muuten vaan KAIKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN olisi osallistuttava yhteisiin jeesusteluihin. Tulee tiedotteita että tilaisuudet ovat työtehtäviä joista poissaoloista on erikseen sovittava lähiesimiehen kanssa.

Me vastarannankiisket sitten aina syöksymme katsomaan työvuoroja että sattuisiko omalle kohdalle vapaata, jolloin ei sentään tarvitse osallistua moisiin turhiin kokoontumisiin. Voi sitä riemua ja vahingoniloa jos itsellä on vapaa juuri oikeaan aikaan...

Ihan turhia nuo kai jonkinlaisiksi yhteishenkeä kohottaviksi tarkoitetut pippalot. Niissä pääsisi tietenkin nauttimaan ehtoollista kun kerran Herran Jeesuksen nimessä ollaan koolla, yhdessä. Oi autuus! Ja jälleen suntio laittaa ja pesee ehtoollisvälineet.

Melkein luulen että koska noita järjestetään niin määrätään kaikki osallistumaan ihan siksi että sama kurjuus jakautuisi kaikille tasan. Paitsi tietysti onhan joukossa aina niitä keiden mielestä ei parempaa juttua voisi olla. Voi elämän kevät! Pääsee rukoilemaan yhdessä työlle siunausta ja nauttimaan Herran Pyhää Ehtoollista. Taas kerran. Hallelujaa aamen!

Mikä h......i siinä on ettei osallistuminen voi olla vapaaehtoista. Suurin osahan sinne rientäisi kuitenkin. Mutta miksi pitää pakottaa muutkin? Esimerkiksi lähes pakana Syntinen Suntio.

Mitähän pitäisi tehdä?

Kiirettä ja muuta puuhaa on riittänyt. Tämän blogin kirjoittamisessa on myös omat ongelmansa. Täytyy vähän miettiä kannattaako tätä jatkaa jos ei pysty kunnon juttuja kirjoittamaan.